Turvaa kohtaamisiin – seminaari kutsui rakentamaan traumatietoisempaa lastensuojelutyötä, yksi kohtaaminen kerrallaan
Syyskuussa 2025 järjestetty Turvaa kohtaamisiin -seminaari kokosi yhteen Laurean kampukselle Tikkurilaan Vantaalle ja verkkoon reilu 170 osallistujaa kuulemaan turvallisista kohtaamisista, traumatisoitumisen vaikutuksista ja myötätunnon merkityksestä lastensuojelutyössä. Turvallisuus ja traumatietoisuus ovat ajassamme pinnalla olevia käsitteitä, mutta erityisen merkitykselliseksi ne tulevat lastensuojelun jälkihuoltotyössä, jossa kohdataan haavoittuvassa asemassa olevia ja turvattomuutta kokeneita nuoria, jotka ovat itsenäistymässä.
Seminaari käynnisti TraumaTaito- hankkeen
Seminaari toimi TraumaTaito- Traumatietoinen toimintamalli lastensuojelun jälkihuoltoon- hankkeen aloitustilaisuutena. Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke on käynnistynyt maaliskuussa 2025 ja se päättyy syyskuussa 2027.
Hanke on vastauksena ajankohtaiseen tarpeeseen: nuorten tulevaisuuden näkymiin ja hyvinvointiin kohdistuu haasteita, jotka korostuvat erityisesti lastensuojelulapsilla ja nuorilla. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle ja sen taustalla olevat syyt ovat usein syvästi traumatisoivia tapahtumia, jotka vaikuttavat lastensuojelun asiakasnuoriin myös heidän täysi-ikäistyessään ja itsenäistyessä lastensuojelun sijaishuollosta. Kehitysvaiheessa koetut traumat voivat vaikuttaa nuoren psyykkiseen hyvinvointiin, turvallisuuden kokemukseen ja kykyyn kiinnittyä sekä altistaa moniulotteisille hyvinvoinnin uhille kuten päihteiden käytölle, rikollisuudelle ja hyväksikäytölle. Traumatietoinen työskentely jälkihuollossa ei ainoastaan vakauta nuoren arkea, vaan sillä on myös kauaskantoisia vaikutuksia: se ehkäisee ylisukupolvisten ongelmien siirtymistä, ehkäisee hyvinvoinnin vakavia ongelmia aikuisuudessa ja tukee nuoren mahdollisuuksia rakentaa turvallinen ja omannäköinen elämä.
Hankkeessa luodaan lastensuojelun jälkihuoltoon traumatietoinen toimintamalli, joka rakentuu työotevalmennuksen kautta. Toimintamalli yhteiskehitetään ja pilotoidaan yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (VAKE) jälkihuollon yksikön työntekijöiden ja lastensuojelun kokemusasiantuntijaryhmä Melioran kanssa. Hanke on osa ”Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen” -hankekokonaisuutta (ESR+ TL5.1), jossa tavoitteena luoda sosiaalisia innovaatioita ja kehittää palveluita joilla tuetaan lastensuojelun piirissä olevien sekä etenkin sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntilannetta ja pärjäämistä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. (www.traumataito.fi)
Tarve turvallisille kohtaamisille on suuri
Seminaarin avauspuheenvuorossa kansanedustaja Sofia Virta muistutti, että tarve tämänkaltaiselle hankkeelle on valtava. Tämän hankkeen teemoja, lastensuojelun asiakkaiden hyvä kohtaaminen, palveluiden vaikuttavuuden ja työntekijöiden työssäjaksamisen vahvistaminen, tärkeämpiä aiheita on vaikea keksiä, hän totesi.
”Kohtaamme ihmisiä, joilla ei ole välttämättä omaa kokemusta turvasta tai luottamuksesta”, hän sanoi. Virta viittasi hankkeen lootuskukka- logon taustalla olevaan tarinaan ja muistutti, että ”jos joku on säröllä, ei se tarkoita, että hän on rikki”. Samalla hän nosti esiin kokemusasiantuntijuuden arvon, jota ei vielä yhteiskunnassa riittävästi tunnusteta.
Virta puhui omakohtaisesti sekä elämän- että työhistoriansa kautta ja toi esiin ymmärrystä lastensuojelutyön vaativuudesta ja merkityksestä. Työntekijä tarvitsee myös itse riittävät työkalut, ettei sijaistraumatisoidu, hän painotti. Virta kiitti käytännön kentällä työskenteleviä siitä merkityksellisestä työstä, jota he tekevät usein näkymättömissä. Muut seminaarin puhujat ja useat osallistujat kertoivat kokeneensa toiveikkuutta lisäävänä, että meillä on päättäjiä, joita kiinnostaa tämä asia ja jotka osallistuvat ammatilliseen seminaariin.
Monimuotoinen traumatisoituminen haastaa itsenäistymistä
Traumapsykoterapeutti, erikoissosiaalityöntekijä Tiia Hipp syventyi puheenvuorossaan traumatisoitumisen vaikutuksiin nuoren itsenäistymisen vaiheessa. Hänen mukaansa lastensuojelun jälkihuollon asiakkaat ovat tutkitusti erityisessä riskissä, ja itsenäistyminen on monelle enemmän uusi syntymä kuin yksinkertainen elämänvaihe.
”Turva, toivo ja luottamus ovat ydinsanoja toipumisessa”, Hipp sanoi. Hän nosti esiin, että lastensuojelun asiakasnuorelle on kuitenkin tyypillistä, ettei hän ole kykenevä kiintymään turvallisesti, koska turvallinen ei tunnu tutulta. Hän korosti, että vakauttavat harjoitteet, elämänhistorian tutkiminen ja oman itsen tunteminen ovat keskeisiä keinoja kohti toipumista. ”Ydinasia on herättää ihmisessä kiinnostus itseään kohtaan – siitä päästään unelmiin ja toivoon.”
Traumatyössä myös työntekijän rooli on vaativa. On tunnistettava asiakkaan traumaperäisiä reaktioita, säädeltävä omaa tunnetilaa ja tarjottava selkeää struktuuria. ”Työntekijän ei tule näyttää tunnetta, jota ei ole ensin itse säädellyt, Hipp kuvaa. Hipp painotti kehotietoisuuden merkitystä myös työntekijän omassa jaksamisessa. ”Sijaistrauma voi oireilla kuin PTSD. Siksi muistakaa oma keho.” Hän ohjasi ammattilaisia pitämään aina mielessä myös elämässä olevan kauneuden, vaikka olemmekin työssä raskaiden asioiden äärellä.
Kokemustiedolla konkreettisia vinkkejä kohtaamisiin
Seminaarissa kuultiin dialogi turvallisista kohtaamisista koulutettu kokemusasiantuntija Aminan ja hankkeen asiantuntija Katri Kärkkäisen välillä, jossa nousi esiin konkreettisia vinkkejä turvallisiin kohtaamisiin. Kokemusasiantuntija Amina muistutti, että turvallisuus syntyy jo ennen kuin tapaaminen alkaa: ”Sovitaan missä ja milloin tavataan, annetaan mahdollisuus valmistautua.” Amina antoi myös työntekijöille hyvän vinkin, että ennen asiakkaan tapaamisista on hyvä hengitellä lyhyt hetki omassa rauhassa eikä tulla kiireen keskeltä.
Rauhallinen ammattilainen, mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön (esimerkiksi valita istumapaikka) ja ennakointi – nämä kaikki tuovat turvaa. Turvallisuus on sanana iso, mutta se koostuu pienistä asioista, kuvaa Amina havainnollisesti kokemusasiantuntijan silmin. Amina toivoi myös työntekijöiltä rohkeutta, että kohdattavilta asiakkailta kysyttäisiin suoraan kokemuksista ja tunteista: ”Kun asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä, syntyy turvattomuuden tunne.”
Nuoren itsenäistymisen tukeminen ei ole vain asunto- tai raha-asioiden hoitamista, vaan nuoren oman näköisen elämän rakentamista. Keskustelu, kuuntelu ja yhdessä rajojen miettiminen ovat osa turvan luomista. ”Rakennetaan nuoren kanssa hänen oman näköisensä elämä, ei sellaista, jota me pidämme oikeana”, Amina tiivisti.
Amina muistutti meitä lopuksi tärkeästä asiasta: ”Tehkää työtä ihmiseltä ihmiselle, ei ongelmien kautta.”
Myötätunnon radikaali voima
Päivän päätti vaikuttava puheenvuoro seksuaaliterapeutti ja väitöskirjatutkija Tiina Alakärpältä, joka käsitteli myötätunnon voimaa. Hän nosti myötätunnon perustavaa laatua olevaan rooliin kollektiivisen vastuun perustana: ihmisoikeudet ponnistavat myötätunnosta. Hän kuvasi: ”Myötätunto ei ole miellyttämistä eikä sääliä – vaan tietoista, epäitsekästä toimintaa, joka vaatii viisautta ja rohkeutta. Ilman viisautta myötätunto uuvuttaa, mutta ilman myötätuntoa viisaus jää kylmäksi.”
Alakärppä haastoi kuulijat miettimään, missä myötätunto meissä pysähtyy. Hän puhui radikaalista myötätunnosta, joka ulottuu myös niihin ihmisiin, joita kohtaan myötätunto on kaikkein vaikeinta. Se vaatii ihmiseltä paljon, mutta voi myös muuttaa sekä kohtaamista että omaa hyvinvointia. Alakärppä ohjaa ammattilaisia pohtimaan omaa ihmiskuvaansa: ”Voisinko minä olla se, joka purkaa vastakkainasettelua?”
”Myötätunto ei muuta maailmaa yhdessä yössä, mutta se voi muuttaa tämän hetken”, Alakärppä totesi. Hän muistutti, että vaikka maailma on täynnä epäkohtia, meissä jokaisessa on potentiaali toimia toisin – niin hyvässä kuin pahassa.
Työntekijän rooli: turvan rakentaja ja tunteiden säätelijä
Seminaarin puheenvuoroissa korostui työntekijän rooli turvan luomisessa. Ammattilaisen rauhallisuus, selkeä struktuuri ja sensitiivinen kieli ovat avainasemassa. Pienet asiat, kuten tapaamista edeltävä tai sen jälkeinen viesti, voivat vahvistaa kohtaamisen ja turvallisuuden tunnetta.
Myös omasta työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtiminen on ensisijaista kun tehdään vaativaa asiakastyötä. Työntekijän on myös tärkeää tunnistaa omat tunteensa ja erottaa ne asiakkaan tunteista. Erityisesti lasten traumakokemukset ovat kaikkein vaikeimpia käsitellä ja kuulla myös lastensuojelun ammattilaisille. Sijaistraumatisoituminen voi aiheuttaa työntekijälle samoja reaktioita kuin posttraumaattinen stressi. Siksi oman kehon huomiointi ja itsesäätelytaidot ovat tärkeitä työkaluja myös työntekijälle.
TraumaTaito-hankkeessa rakennetaan käytäntöjä turvalliseen, myötätuntoiseen ja toivoa luovaan jälkihuoltoon
Turvaa kohtaamisiin -seminaari avasi näkökulmia ja toi toivon siitä, että muutos on mahdollista, kun kohtaamme toisemme inhimillisesti ja myötätuntoisesti, ihmiseltä ihmiselle. Päivän puheenvuorojen aikana nousi esiin vahva yhteinen viesti: turvallisuus syntyy pienistä teoista, aidoista kohtaamisista – ja myötätunnosta, joka ulottuu niin asiakkaaseen kuin työntekijään itseensäkin. TraumaTaito-hankkeen myötä turvallisten ja traumatietoisten kohtaamisten osaamista lastensuojelun jälkihuollossa kehitetään systemaattisesti yhdessä jälkihuollon työntekijöiden, kokemusasiantuntijanuorten ja hankkeen asiantuntijoiden kesken.
Kirjoittaja: Elina Savolainen, YTT, lehtori, laillistettu sosiaalityöntekijä/ Asiantuntija, TraumaTaito- hanke
Comments are closed